Energiatehokkuusdirektiivit EED ja EPBD edistävät EU:n ilmastotavoitteita. EU asetti vuonna 2021 tavoitteekseen vähentää 55 % päästöjään vuoteen 2030 mennessä. Päästötavoite on asetettu verrattuna vuoden 1990 tasoon. Samassa yhteydessä EU päätti tavoitella ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.
Päästöjen 55 %:n säästötavoitteesta tulee eurooppalaisen ilmastolakipaketin ”FIT FOR 55” nimi, mutta laki tunnetaan myös nimellä 55-valmiuspaketti. Se esiteltiin heinäkuussa 2021 ja sen tavoitetta on viitoitettu ja ohjattu tarkentavilla uusilla säädöksillä sekä olemassa olevien säädösten uusimisella. Osa säädöksistä on vielä kesken.
Fit for 55 -lakipakettiin pohjautuen on laadittu energiatehokkuusdirektiivit EED (energy efficiency directive) ja EPBD (energy performance of building directive). Energiatehokkuusdirektiivi EED määrittää EU:ssa energian kulutukselle ylärajat vuodelle 2030, kun taas EPBD:n tarkoitus on lisätä energiatehokkuutta ja nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa rakennuksissa.
Energiatehokkuusdirektiivi EED on uusittu ja julkaistu lokakuussa 2023. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD:n päivitys valmistuu arviolta loppuvuodesta 2023. Suomeen tulevat muutokset tiedetään tarkasti vasta loppuvuonna 2025, sillä työ muutosten osalta on vielä kesken. Molemmissa lakipaketeissa velvoitetaan julkisen sektorin näyttävän mallia energiansäästötavoitteisiin pääsemisessä.
Energiatehokkuusdirektiivi EED
EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EED) uudistettiin ja se tuli voimaan lokakuussa 2023. Uusi energiatehokkuusdirektiivi korvaa alkuperäisen vuonna 2012 säädetyn direktiivin sekä tähän vuonna 2018 tehdyn päivityksen. Energiatehokkuusdirektiivi EED antaa laajat kansalliset mahdollisuudet kohdistaa energiansäästötoimenpiteitä.
Energiatehokkuusdirektiivi EED ohjaa ja velvoittaa kaikkia EU:n jäsenmaita täydentämään kansallisiin lainsäädäntöihin ne lait ja mekanismit, joilla jäsenmaa pääsee asetettuihin energiansäästötavoitteisiin. Jäsenmaiden lainsäädäntöön energiatehokkuusdirektiivi tulee soveltaa viimeistään 10.10.2025. Energiatehokkuusdirektiivi EED on kohdennettu kaikkeen energian käyttöön EU:n alueella.
Energiatehokkuusdirektiivi EED määrittää energiankulutukselle ylärajan
Energiatehokkuusdirektiivi EED määrittää siis EU:ssa energian kulutukselle ylärajat vuodesta 2030 alkaen. Energiakulutukselle on asetettu tarkat kulutusylärajat erikseen primäärienergialle eli luonnosta jalostamattomana saatavan energialle (yläraja 11 549 TWh) sekä loppukulutukselle eli käyttäjien käyttämä jalostetulle energialle on oma yläraja (8 874 TWh). Asetetut ylärajatavoitteet ovat 11,7 % vähennys ennustettuun EU:n energiakulutukseen 2030 vuonna.
Aikaisemmin voimassa olleiden ja nyt korvattujen energiatehokkuusdirektiivien (EED 2012 ja EED 2018) pohjalta Suomeen säädettiin vuonna 2014 Energiatehokkuuslaki (1429/2014). Laissa määrätään muun muassa suurien yritysten energiakatselmuksista. Lisäksi aikaisemman EU energiatehokkuusdirektiivin toteuttamiseksi energiasäästöön ohjattiin erilaisilla järjestelyillä, kuten vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla. Energiatehokkuussopimuksiin on liittynyt jo yli 700 yritystä, joiden energiakulutus vastaa lähes 60 % Suomen kokonaisenergiakulutuksesta.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD Suomessa
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD on rakennettaviin ja olemassa oleviin kiinteistöihin kohdistettu säädös. Kyseinen direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot rakentamaan ja kehittämään alueensa rakennukset tiettyyn määritettyyn tasoon.
Tällä hetkellä toimeenpantuna on EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin EPBD:n uusin versio vuodelta 2018. Vuoden 2018 direktiivipäivityksen jälkeen Suomeen säädettiin seuraava laki:
Laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä
Finnlex.fi laki 733/2020
Laki velvoittaa seuraavia asioita:
- Kaikkiin uusiin rakennuksiin ja laajojen korjausten yhteydessä pitää asentaa kiinteistön autopaikoille sähköautojen latauslaitteita ja niiden varauksia mikäli autopaikkoja on yli 10.
- Laki velvoittaa, että kaikkiin rakennuksiin eli uusiin, peruskorjattaviin ja olemassa oleviin kiinteistöihin tulee asentaa rakennusautomaatiojärjestelmä vuoden 2024 loppuun mikäli lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteistojen nimellistehot ovat yhdessä vähintään 290 kW.
Päivitys EPBD direktiiviin lähitulevaisuudessa
Direktiiviä ollaan päivittämässä ja uudistettu direktiivi valmistuu arviolta vuodenvaihteessa 2023-2024. Direktiivi on Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston kolmikantaneuvotteluvaiheessa (tilanne marraskuussa 2023). Tavoitteet ovat korkealla kaikkien kolmen tahon toimesta.
Komission esitys rakennusten energiatehokkuusdirektiivin EPBD:n sisällöstä on erittäin vaativa. Komission ehdotuksessa kiinteistökannasta kaikista huonoiten energiatehokuudessa suoriutuva 15 % tulisi pakotetusti parantaa seuraavaksi korkeampaan energiatehokkuusluokkaan vuoteen 2030 mennessä.
Mitä on luvassa?
Edessä on luultavasti ajatuksia herättävää keskustelua medioissa ja vaativia kiinteistöjen energiatehokkuuteen ohjaavia ja velvoittavia direktiivejä. Tiedämme vasta loppuvuodesta 2025 miten energiatehokkuusdirektiivit EED ja EPBD vaikuttavat todellisuudessa Suomen lainsäädäntöön.
Aika näyttää kuinka paljon tulevat direktiivit ja lainsäädäntö sisältävät ohjausta ja velvoitteita. Tavoite on tärkeä: luoda kestävämpää tulevaisuutta vähentämällä kasvihuonepäästöjä ja kehittää energiatehokkuutta.
